Kesäkuun torstai-illat vietettiin Sannan Kisakuntoon-kurssilla. Joka toinen kerta oli häiriö/kimppatreenikerta ja joka toinen oli jokaisen yksilöllinen aika kisamaista treeniä, johon sai valita 4 omavalintaista liikettä.
1. kerta, kisamainen:
Me tehtiin Vilkan kanssa ainakin ruudun ja kierron erottelua. Tosin loppujenlopuksi siinä erottelussa ei ollut mitään hankalaa, mutta ruutu osoittautui vaikeaksi. Meidän ruudun ongelmana on se, että Vilka ei aina etene ruutuun asti. Se tietää kyllä oikean paikan, mutta joku sitä vetää nyt mun suuntaan ruudussa. Se jää joko ihan selvästi ruudun eteen tai sitten ruudun etuosaan, niin että joku osa saattaa olla vielä ulkonakin. Tällä kerralla tehtiin niin, että mentiin yhdessä ruutuun, jätin ruudun takaosaan sen seisomaan, kävelin pois ja tehtiin vaan loppukävely liikkuroituna. Sillä saataisiin koiralle vähän ajatusta siitä, että miltä siellä ruudussa näyttää oikealla paikalla.
2. kerta, kimppatreeni:
Tällä kerralla aiheena oli tasamaanouto (ilman noutoa tällä kertaa) ja tehtiin siis häiriö/kimppatreeniä. Eli ajatuksena oli se että koirat kuuntelevat mitä niille sanotaan. Noutokapulan heitto on koiralle aika selkeä signaali, heitto --> nouto. Mutta nyt koirat eivät noutaneetkaan kapulan kapulaa, vaikka niitä lentelikin kentällä.
Oltiin rivissä ja aloitettiin pienillä häiriöillä, Sanna höpötteli häiriönä, mutta koirien tehtävä oli kuunnella omia ohjaajiaan. Tehtiin parin askeleen seuraamisen siirtymiä eteen ja taakse, käännöksiä paikallaan, perusasennosta maahanmenoja yms. Häiriöt lisääntyivät vähitellen, meille pahimmat oli leluhäiriöt, Vilka on niin helppo!
Sitten kun kaikki kestivät nämä niin siirryttiin noutokapulahäiriöihin. Ensin kapula lensi Sannalta vähän matkan päästä. Sitten Sanna siirtyi koirakoiden väliin riviin ja teki heittoja sieltä. Ja koirien piti kuunnella, mutta noutamaan ei päässyt. Joka heiton jälkeen Sanna kertoi, mitä tehtiin. Taas samoja perusasennosta maahanmenoja, parin askeleen siirtymiä seuraamisessa yms.
Sitten taas vaikeutettiin ja nyt heitot tuli meiltä ohjaajilta. Jokainen vuorotellen. Ja jokaisen heiton jälkeen tehtiin jotain muuta, mutta ei noutoa.
Kaikki kesti kyllä todella hienosti nämä, yksikään koira ei edes yrittänyt lähteä noutoon! Me Vilkan kanssa ollaan tehty näitä kuunteluja jonkin verran, nyt ei oltu vähään aikaan. Vilkan mielestä nouto on yksi parhaista asioista maailmassa, joten sen into vie välillä kapulalle ennen aikojaan, joten se erityisesti tarvitsee kuuntelutreeniä tässä liikkeessä.
3. kerta, kisamainen:
Olin valinnut meille liikkeiksi ainakin seuraamisen ja ruudun. Seuraamisen sen takia, koska Vilka oli välillä jättänyt perusasentoja tekemättä ja mä en sitä itse näe, jos en erikseen katso, ja kun katson, annan sille väistämättä vartaloavun ja siitä se menee sitten istumaan. Ja tätä malliahan en tietysti sille halua opettaa. Nyt ei jättänyt niitä tekemättä, ja ihan ok se muutenkin meni.
Tässä välissä kun juteltiin Sannan kanssa, koira oli "käy siihen"- käskyn alla ja yhtäkkiä se sinkosi täysiä suoraan eteenpäin. Mä jäin ihan hölmistyneenä katsomaan että mitäs nyt, frisbeekö siellä lensi, vaikka en ketään heittelijää nähnyt lähellä, menee siis frisbeegolf-rata kentän ympäristössä. Treenikaveri sitten valaisi ja huusi että jänis oli hetki sitten mennyt kauempana, sinnehän se Vilka lähti. Sain sen onneksi aika äkkiä kiinni, käveltiin yhdessä (koira hihnassa) kentän ympäri ja todettiin ettei jänistä enää ole.
Tehtiin ruutu vielä vähän myöhemmin, ei heti perään viitsinyt ottaa.
Nyt ruudussa ei ollut mitään ongelmia, Vilka teki todella nätin ruudun, juuri niinkuin parhaimmillaan osaa. Suoraviivaisesti ruudun takaosaan, käännös ja stoppi.
Tässä mun pitää muistaa, että palkka tulee aina ruudussa tai ruudun takana, ei koskaan ruudun edessä.
4. kerta, kimppatreeni:
Sanna oli suunnitellut meidän päämme menoksi tosi kivat treenit!
Aloitettiin paikkistreenillä, tällä kertaa piti kiinnittää vain koiran päähän huomiota. Katse ohjaajassa, siitä kehut, katse jossain muualla, mur huomautus. Sanna teki häiriötä ja koirien piti keskittyä ohjaajiin.
Tehtiin muistaakseni kaukoja myös, ringissä ja koirien piti kuunnella omaa ohjaajaa. Häiriötä tuli Sannalta sekä muiden käskyistä.
Sitten tehtiin kiertoa, yhden merkin vastakkaisille puolille meni kaksi koirakkoa ja siitä lähetettiin yksitellen kiertoon. Vilkan kanssa mietin että mitähän tästä mahtaa tulla, ensimmäisessä taisi jotain olla, mutta hienosti Vilka sitten kävi tekemässä kierron, välittämättä toisista koirista, minkä ajattelin olevan suurin ongelma! Vielä toisto ristiin eri merkille, eikä tässäkään mitään ongelmaa.
Sitten tehtiin zetaa, kaksi koirakkoa yhdessä zetassa, eri suunnista lähtö. Tässä autoin jonkun verran enemmän kuin normaalisti, mutta ihan älyttömän hienosti Vilka teki kaikki vaihdot, eikä välittänyt parina olevasta koirasta! Vielä suunnanvaihto, koska ohjaajat taisivat olla vähän enemmän pihalla kuin koirat ;)
Loppuun luoksetulo ristikkäin. Vähän helpotettiin alkuperäisestä ja tehtiin yksitellen. Eli koiran piti kestää vuorollaan odottaminen kun toinen koira tekee luoksetuloa kohti, toki ei nyt ihan suoraan, mutta vähän matkan päässä. Ei tässäkään mitään ongelmaa, Vilka kesti odottaa maassa omaa vuoroaan kun toinen teki ja myös perusasennossa kun pääsi itse ensin tekemään.
5. kerta, kisamainen:
Me tehtiin jääviä. Vilka ei oikein kuuntele mua jäävissä ja arpoo vähän kun ei tiedä. Istuminen sille on vaikein ja siihen tarvitsee apuja. Mä käytän hyväksi vasenta jalkaa, niin että rytmitän oman liikkumiseni, tätä pitää ohjaajan vähän harjoitella vielä yksin ennen kuin ottaa koiran mukaan. Seisomisessa myös ennakoi perusasentoon tulon ja välillä liikkuu ennen aikojaan.
Sannan ohje oli tehdä zetaa niin kauan kunnes oikea asento tulee, eli jos vaikka se istu, ja koira jää seisomaan niin seuraavassa sakarassa taas otetaan istu ja niin monta kertaa että saadaan oikea asento sieltä. Eli ei palata takaisinpäin vaan jatketaan normaalisti, koira oppisi että tilanteesta ei pääse pois tekemällä mitä sattuu vaan pitää oikeasti KUUNNELLA.
Ja erilaisia variaatioita, seuruu ja käännös vasemmalle, pari askelta ja jäävä.
