Sannan valmennuskurssi

Ollaan nyt syyskuussa tehotreenattu Sannan valmennuskurssilla, ennen piirimestiksiä tehtiin kaksi kertaa kisamainen setti ja kaksi päivää ennen kokeita hiottiin vähän odottamisia kierrossa, ruudussa ja hypyssä.

Meidän viimeinen kerta, ja tätä myötä koko vuoden viimeinen koulutuskerta, oli toissapäivänä perjantaina. Takki oli aika tyhjä viime sunnuntain kokeen jälkeen ja pyysin Sannaa suunnittelemaan meidän pään menoksi jotain kivaa. 

Tehtiin voittajaluokkaa liikkuroituna, luonnollisesti, kun avoimen luokan hyvästelimme tuon yhden ykkösen jälkeen.

Aloitettiin hyppynoudolla ja sanoin, että en ole sitä nyt metallilla tehnyt ja nouto kyllä sujuu, mutta hyppy jompaankumpaan suuntaan tuppaa vielä unohtumaan. No hei, me olemme tehneet tätä ehkä yhden käden sormilla laskettavan määrän, niin ei kai mikään ihme.. 
Metskussa on vielä yksi kerros maalarinteippiä, joten siitäkin luonnollisesti päästävä eroon.

Ekalla kerralla Vilka muisti mennessä hypyn, mutta tuli kapulan kanssa kiertäen esteen. Uudestaan, taas mennessä muisti hypätä ja kun kääntyi kapulan kanssa, näytin kädellä, että haluan myös hypyn takaisinpäin, ja siinä ei mitään ongelmaa. Toistoja siis niin tulee rutiinia. :)

Sitten ruutu, tämähän nyt muuten on tuttua kauraa, mutta nyt tuli käsky ruudusta seuraamaan. Oli himpusti yli ruudun, mutta nyt ei nillitetty siitä. Hassusti ajautu vähän ulos, vähän tuli kaarrosta, joka ei Vilkalle ole tyypillistä. Mutta syy taisi olla se, että ennen meidän vuoroa tein ruutua ja targetti oli siellä, mihin ajautui, kun tehtiin eri suunnasta. Tuli ekalla käskyllä seuraamaan, vähän oli vauhtia liikaa tai jarrutus myöhässä, mutta eka kerta ikinä kun edes tehtiin tätä, aika makee!

Luoksetulo stopilla. Kaikki muuten ok, mutta stoppi valahti, koska liian kova vauhti vielä. Toistoja toistoja niin saadaan koirakin suhteuttamaan vauhti sellaiseksi, että on vauhdikas, mutta pystyy tekemään kunnolliset stopit. Mutta pysähtyi ekalla käskyllä, näitäkään ihan hirveästi ei olla tehty (ehkä 4-5 kertaa ennen tätä?)

Ohjattu nouto. Tässä sanoin "tarkkana", jolloin katsoisi ainakin ekan kapulan viennin. Seuruu merkille hyvä, samoin stoppi. Oikea kapula arvottu, ja vähän epäröi, eikä lähtenyt heti käskystä ja ehdin sanoa uudestaan "oik.." ja käsimerkki niin sitten jo lähti. 

Vitsi mikä tyyppi. Oliskohan ollu joskus keväällä tai alkukesästä kun aloiteltiin ohjattua ja hyppynoutoa treenaamaan ja luoksetulon stoppeja ihan nyt syksystä ja nyt teki ihan superhienosti kaikki! Pieniä kauneusvirheitä, mutta niistä päästään kun saadaan rutiinia, liikkeiden runko on jo hyvin selvillä. Sanna sanoi, että sen tekisi mieli itkeä mun puolesta kun katsoi Vilkan tekemistä, on se kyllä aika mieletön tyyppi! Nyt kun päästäisiin pitkälle syksyyn treenailemaan ulkona ja saataisiin hallipaikka niin tällä tahdilla meillä on voittajankin liikkeet jo hallussa!

Uudenmaan piirinmestaruuskoe 10.9.2017

Kauan odotettu päivä koitti. Luulisi, että olisin ollut pelosta ja jännityksestä kankea, mutta yllättävän lungisti pystyin ottamaan. Oli siis aika ottaa selvää, mihin meidän taidot riittävät. 

Paikallaan istuminen 10:
Pää kääntyili hieman, mutta muuten rauhallinen. 

Liikkeestä seisominen 10:
Vähän oli ulapalla liikkeen alussa ja mietin jo mitä tästä mahtaa tulla. Vähän ennen liikkeellelähtöä pää kääntyi taaksepäin ja sanoin aika reippaan seuruu-käskyn. Havahtui ja lähti mukaan. Stoppi hyvä ja nyt ei ennakoinut loppuperusasentoa.

Merkin kierto 10:
Kaarroin aloituspaikkaan niin että sain otettua muutaman askeleen suoraan kohti merkkiä ja valmistelin sanomalla Vilkalle "kierto", jolla bongasi merkin heti. Lähti kivasti hyvällä vauhdilla, vähän turhan laaja kaarros kierron jälkeen, mutta toisaalta hyvä, koska märkä nurmikenttä niin turvallisuussyistä ihan hyvä näin.

Seuraaminen 8,5:
Paikka eli vähän turhan paljon, oli vinoutta ja myös vinoista perusasennoista tuomari sanoi loppupalautteessa. Kivalla asenteella kuitenkin koko kaavion ajan ja peruuttaminenkin sujui kohtuuhyvin.

Luoksetulo 10:
Tässä ei mitään. Vähän jännä oli maahanmeno, johtuiko märästä nurmesta vai mistä, mutta kuitenkin ekalla käskyllä. Malttoi odottaa mun käskyä ja totuttua vauhtia luokse ja kivasti perusasentoon.

Ruutu 9,5:
Tässä valmistelin kysymällä "missä?" ja bongasi hyvin. Lähetys oli yleisöön päin, mutta se ei Vilkaa haitannut. Hieno stoppi ja ekalla käskyllä maahan, jota vähän jännitin. On treeneissä mennyt istumaan monta kertaa. 

Hyppy 10:
Jäi hyvin odottamaan, malttoi käskyyn asti. 

Kaukot 5:
Eka m-i vaihto meille hyvä, maahanmenon teki "väärällä" tekniikalla, istumisessa liikkui taas ja maahan taas takajalat paikallaan kun etujalkatekniikalla pitäisi tehdä. Tämä olikin tiedossa ja lähtökohtana pidin että tämä menee nollille, joten 5 oli jopa plussaa. Ongelmat tiedossa, niitä ruvetaan nyt kunnolla työstämään. 

Nouto 9,5:
Taktikoin ja sanoin Vilkalle "odota" heti kun sain sen aloituspaikalle perusasentoon, juuri ennen kun liikkuri sanoi mitään. Ei se ollut sillä fiiliksellä, että varastaisi kapulalle, varsinkin kun ollaan tehty taas paljon kuuntelua tässä, mutta pieni varmistelu kuitenkin, kun se siinä kohtaa vielä on täysin sallittua. Nosto vähän huono, kapula pyöri, mutta siitä kuitenkin tosi siististi toisella yrittämällä ja vauhdikkaasti. 

Liikkeestä istuminen 8:
Tässä tietoinen päätös auttaa koiraa selkeästi, pieni hidastus ja omalla askelluksella autettu. Vaistomaisesti vielä kurkkasin vähän olan yli. 2p siis ihan ansaittu menetys, mutta tämäkin parempi kun puhdas 0 koko liikkeestä.

Kokonaisvaikutus 9,5:
Tuomari totesi, että positiivinen ongelma, koiralla on vauhtia ja energiaa ja on siksi hieman vallaton. Kuitenkin tykkäsi kovasti meidän yhteistyöstä ja se on aina se, mikä mieltä lämmittää eniten. 

= AVO1, 292p. KP.

Yhteinen kupla. Se klisee, mutta se ollaan nyt saavutettu aika kivasti tässä ja edellisessä kokeessa. Ja se on mielestäni se tärkein. Liikkeet opettaa koiralle, mutta mielentila ja yhteistyö onkin sitten toinen juttu. Varsinkin niin, että se kantaa myös kokeessa. Vilkalla ei tullut missään vaiheessa mitään vireen alenemista palkattomuudesta, taisi tietää, että kyllä se palkka sieltä tulee. Jännitystä toi vielä se, että mä tulin kipeeksi juuri ennen ja äänen riittämistä vähän jännitin, jos jotain. 

Tämä oli meille eräänlainen työvoitto. Kehässä kaikki oli sujuvaa ja vaivatonta, mutta kyllä sen eteen on tehty töitäkin tässä. Ja ottaa huomioon, että ihan tosissani siirsin jo realistiset haaveet avoimessa starttaamisesta puhtaasti ensi vuoteen. Ja se, että me startattiin kokeessa, jossa pyörii kaksi kehää samaan aikaan niin sekin on jo hirvittävän iso asia meille. Mä olen niiin ylpeä meistä yhdessä, tietysti ennenkaikkea koirasta :)