tiistai 27. maaliskuuta 2018

Taas yhdet treenit

Eilen käytiin taas hallilla, otettiin samoja juttuja kun edelliselläkin kerralla.

Jatkettiin tunnaria hajuerotteluna. Plääh, ei juuri edistytä tässä, enkä tiedä ymmärtääkö koira vieläkään yhtään mitään, mitä siltä odotan. Onneksi me päästään kohta Sannan kisa/ongelmakurssille, oikein osuva meille. Siis noi ongelmat. 

Merkillemenoa tehtiin pääasiassa ilman kosketusalustaa ja hienosti Vilka tarjoaa sinne menoa, jopa niin hienosti, että kentän laidalle heitetyt merkit saivat koiran tarjoamaan sinne menoa, vaikka oltiin tekemässä ihan muuta. Ideasta on siis saatu kiinni. Ehkä.

Kaukoja tehtiin etujalkatargetin kanssa ja välillä ilman. Löysin tähän myös uuden tavan kun kokeiltiin nenäkosketuksella käteen ja oikeastaan parhaat i-m vaihdot saatiinkin yllättäen tällä. Jatketaan, eikä vielä(kään) luovuteta niiden etujalkakaukojen kanssa. Hyvä siitä vielä tulee.

Ruutua tehtiin, vaikka päätin sen jättää hautomaan. Kokeiltiin vähän erilaista lähestymistapaa, jonka keksin kaverin treenivuoron aikana. Lähetin Vilkan kiertoon ja siitä vauhdista suoraan ruutuun. Paikka ei parantunut oleellisesti, mutta vauhtia saatiin lisää.

Lopuksi Vilka pääsi putkirallittamaan, jätin tarkoituksella kentälle suoran ja mutkaputken. Muistui mieleen taas kuinka paljon kaipaan aksaamista Vilkan kanssa, muutamista pelkistä putkikuvioista tuli jo eufoorinen olo, ja toisaalta taas ihan hirveän haikeaa. Oma pää kipuilee edelleen tämän asian kanssa, tai ei nyt mitenkään alituiseen, mutta silloin tällöin. 
Agility on kuitenkin laji, jota haluan harrastaa lähtökohtaisesti terveen koiran kanssa, joten jatkamme satunnaisia ilotteluja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti