Yökukkujana ja tällä hetkellä vapaalla olevana tuli yhtenä iltana ajatus yötreeneistä. Eilen sitten toteutin tämän suunnitelman, pakkasin treenirepun ja lähdimme Vilkan kanssa kentälle 23.30.
Mulla oli ajatuksena kokeilla ruutua kun viime sunnuntaina agilityn SM-kisoista tarttui vihdoin matkaan valkoiset ruutunauhat. Sannan kurssilla teimme huomion, että Vilka ei välttämättä hahmota ruutunauhoja kunnolla, toiset nauhat kun mulla on tummanliilat, joka on koiralle värinä hankala.
Tietenkään pelkkä nauhojen värin vaihtaminen ei ongelmia poista noin vaan, mutta nyt voidaan taas vihdoin treenata ruutua kun siinä on jotain järkeä sitä tehdä.
Aloitettiin siis ruudulla ja selvästi paremmin Vilka hakeutui ruutuun, tai edes sinne sisälle, kun toisien nauhojen kanssa jää ruudun eteenkin välillä. Mutta muuten sitä kyllä tahkottiin sitten oikein urakalla.
Vilka ei ihan taas tiennyt, mitä siltä haluan ja sehän ratkaisee asiat juoksemalla, "jos jotain et tiedä, juokse" on neidin motto. Se juoksi ruudusta mun luokse ja loppujenlopuksi Vilkan ruutu oli sitä, että se juoksi ruutuun ja samantien pois. Jouduin aika voimakkaasti huomauttamaan, että tuo ei käy, mutta yhä se vaan jatkoi. Pidettiin tauko ja tehtiin muuta.
Ohjattua tehtiin vähän eri tavalla. Vilka edellisissä treeneissä jumitti kapulalle lähetyksissä, joten kotona keksin kokeilla vaihtaa kapulan leluun. Ensin oli kapula - kapula - lelu ja parin toiston jälkeen tein lelu - kapula - lelu. Ainoa riski mitä mietin, oli se, että Vilka jää leikkimään lelulla, mutta kokeiltiin silti.
Nyt ei jumittanut yhtään, vaan lähti ekasta käskystä ja käsimerkkikin oli jo maltillinen, menisi kisoissa ehkä läpi vielä, aiemminhan olen vielä hyvin voimakkaasti lähettänyt Vilkan kapulalle. Ja hienosti palautui lelu viereen ihan niinkuin kapulakin olisi tullut, eli ehkä voimme jatkaa välillä tällaisiakin treenejä.
Vaihdoin toisenkin reunakapulan leluun ja kävin viemässä kaksi kapulaa kauemmas taakseni. Vilka jää tosi vahvasti kiinni kapuloihin ja niin kävi nyttenkin. Rivissä oli siis lelu - kapula - lelu, ja kun lähetin oikealle, meinasi Vilka lähteä mun takaa hakemaan niitä kapuloita, jotka oln sinne hetki sitten vienyt. En poistanut kuitenkaan häiriötä, vaan kerroin, että se ei ollut se mitä halusin, odotin hetken ja merkkasin omalla katseella sen, mitä halusin Vilkan noutavan ja rauhallisella, vähän liioitellulla käsimerkillä lähetin oikealle. Ja lähtihän se ja siitä superpalkka. Tällaisia treenejä ehdottomasti lisää sitten kun ohjattu on muuten hyvällä mallilla, tarvii viljellä kapuloita siis itseni taakse ja koiran silti lähdettävä taaksepäin noutoon.
Mietin vielä viimeisen toiston tekemistä kapulalla, mutta toisaalta järkeilin niin, että nyt sillä jää selkeä halu lähteä ohjattuun suuntaan, joten jätettiin siihen. Treenattiin tällä kertaa vain oikeaa suuntaa.
Palattiin ruudun pariin. Otin loppupalkan (=märkäruoka) taskuun, ajatuksena palkata sitten hyvin onnistuneesta sillä. No, sama ongelma jatkui vaan, palkkapurkki takaisin repulle, koska se veti nyt vielä enemmän koiraa mun puoleen ja otin myös alustan käyttöön ruutuun, halusinhan kertoa koiralle jotenkin sen, mitä siltä haluan. Ei olla pitkään aikaan käytetty ruudussa alustaa, koska mulla on sellainen tuntuma, että Vilka ei alustan kanssa ajattele muuta kuin sitä. Kyllä se alustalle osaa juosta, siitä ei ole kyse. Mutta tähän kohtaan se oli oiva apu, kun halusin koiran pysyvän ruudussa, en juoksevan sinne päättömästi ja sieltä pois.
Alkuun Vilka ei tajunnut koko alustaa, tai ei osannut sitä hakea, sitten näytin sen ja nyt sain koiran pysymään ruudussa, pari kertaa ja palkka ja vapautus pois. Alusta pois ja nyt oli jo jotain ajatusta taas, vaikka paikka ei ollut optimaalinen. Jäin liioitellun kauaksi odottamaan ja kehuin koiraa läheyspaikalta rauhallisesti ennen kuin menin varsinaisesti palkkaamaan ja vapauttamaan.
Kävin hakemassa loppupalkan uudelleen taskuun ja ajattelin, että palkka heti kun koira on hyvällä asenteella ja jää ruutuun eikä tule sieltä itsekseen pois. Ekalla tais jotain hölmöillä, mutta toka oli jo parempi ja siitä sitten loppupalkka. Jälkikäteen mietittynä olisin voinut hieman kauemmin odottaa, mutta nyt ainakin minimoitiin virheen mahdollisuus.
Täytyy jatkaa siis treenejä, nyt on taas oma motivaatiokin vähän parempi ja tällaiset yötreenit ovat kyllä ehdottomasti jatkossakin meidän ohjelmassa mukana, itse kun tunnetusti olen parhaimmillani iltamyöhäisellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti