Mun on pakko fiilistellä nyt vähän tännekkin. Mä hankin siis messarista viikonloppuna aikamoisen tokoinnostuksen ja sunnuntai-iltana kun tulin kotiin, oli pakko käydä testaamassa uusia tokovälineitä. Eli uusi treeniliivi päälle, taskuun palkaksi sorsalelu, ruutunauha ja merkit mukaan. Läheiseltä parkkikselta löytyi hyvä paikka, koira paikalle istumaan (josta nousi pari kertaa, mur) ja ruutua rakentamaan. Hetki meni blondilta rakentaa edes sinnepäin ruutu, kun ei se nauha nyt ollukkaan niin helppo saada suoraan..
Otettiin helppoja harjoituksia, eli koira perusasentoon ihan ruudun viereen, annoin käskyn "ruutuun" ja ohjasin kädellä, koira irtosi hienosti nauhojen sisäpuolelle. Pari toistoa ja aina se löysi tiensä oikeaan osoitteeseen. Tää oli aika upeaa, koska tähän asti koira on irronnut ruutuun vain namikipon avustuksella, nyt en halunnut enää sotkea sitä mukaan, vaan kokeilla ilman.
Otettiin myös maahanmenoa ruudussa, josta palkka ja siitä sitten vielä sivulle. Ihan nätisti se toimi, intoa oli ehkä vähän liikaa kun perusasennot oli vinoja kun ei millään malttanut jäädä viereen vaan innostuksesta tuli vähän liikaa mun eteen. Huomautin tästä ja ohjasin kädellä suoraksi.
Viimeisen kerran vapautin ruudusta lelupalkalle, ja koira siis sananmukaisesti meni ihan sekaisin nähdessään sen pienen, hassua ääntä pitävän sorsalelun. Ihan huikea kehitys tapahtunut tässäkin, kun vielä jokin aika sitten Siiri ei osannut treenitilanteessa leikkiä mun kanssa yhtään ja nyt jaksaa innostua leluista myös treeneissä melkein aina. Sorsalelu lähti taskuun vielä siinä vaiheessa kun se oli ehkä maailman paras asia koiralle, joten toivoa on, että se jaksaa innostaa seuraavallakin kerralla.
Hieno tunne kun ollaan vihdoin löydetty yhteinen sävel Siirin kanssa, eli kai siitä pakertamisesta on sitten ollut hyötyä. Nyt voin todeta, että on se vaan varsin taitava likka! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti