Käytiin Siirin kanssa rokotuksilla meidän luottoeläinlääkärillä. Kaikki oli muuten ihan hyvin, mutta hampaat tarkastettua ell huomasi, että Siirin iso poskihammas on lohjennut. Pikatutkimuksella ei saatu varmuutta siitä, onko ydinkanava auki vai ei, auki ollessaan vaatii jatkotoimenpiteitä. Hammas tutkitaan rtg-kuvissa varmuuden vuoksi tämän kesän aikana. Katsotaan sitten mitä sille täytyy tehdä, jos ydinkanava on auki niin vaihtoehdot ovat juurihoito tai hampaan poisto. Luettuani tuosta juurihoidosta ja sen vaatimista jatkuvista kontrollikäynneistä rtg-kuvissa olen ehdottomasti poiston kannalla, mikäli se on mahdollista ja koira ei siitä kärsi. Se on vieläpä isoin poskihammas ylhäältä, kolmen juuren hammas, eli juurihoitokin siihen olisi varmaan aika työlästä. Mutta käydään ensin kuvissa niin ollaan niiden jälkeen taas viisaampia!
14.6
Siiri pääsi taas mätsäriin, jo toiseen tänä vuonna. Toisesta en vissiin tänne blogiin olekkaan kirjoittanut, mutta se oli tossa keväällä ja sieltä ei menestystä tullut.
Hyvinkäällä järjestettiin keskustassa hyväntekeväisyys mätsäri, jonka tuotot ohjattiin Hyvinkään eläinsuojeluyhdistykselle, eli jo toinen Siirin hyväntekeväisyystempaus, aiempi oli koiramarssilla, jossa lahjoitettiin 1kg koiranruokaa/osallistuva koira, eläinsuojeluyhdistys Onnentassuun.
Ilma oli aika hirveä, oli tosi kylmä (ainakin kesäkuun päiväksi) ja tuuli, mutta säätä uhmaten lähdettiin silti pyörähtämään kehässä. Olimme sopineet ystäväni Petran kanssa että nähdään kirjastolla vähän ennen ilmoittautumisen alkamista. Siirillä oli virtaa vähän turhan paljon ja se purkasi sitä sitten mm. haukkumalla yms possuilemalla.. Alueella oli samaan aikaan myös katusähly-, sekä katukoristurnaukset.
Siiri ei selvästikään muistanut mitä näyttelykehässä tehdään vaan tarjosi istumista seisomisen sijaan. Parina meillä oli kaverini tanskandogginsa kanssa. Tuomarin tullessa tutkimaan Siiriä lähempää, ei neiti korvaansa lotkauttanut kun mulla oli kädessäni lihapullia, ahne vai? :D
Yllättävän hyvin Siiri jaksoi juosta ja saatiin sininen nauha.
Ennen jatkokehiä palauteltiin mieleen seisomista, palkkasin ihan vaan lyhyistä pätkistä kun koira jaksoi seistä.
Jatkokehissä menikin paremmin jo seisominen ja kaverini ottamista kuvista näin että Siiri seisoi oikeinkin hienosti, vaikka loppujen lopuksi ei ollut merkitystä, mentiin muutenkin vähän sillä asenteella että kunhan koira seisoo neljällä tassulla niin fine. Minun suureksi yllätykseksi meidät valittiin jatkoon ja tuomarin tehdessä päätöksen huomasin että koirakoita on neljä, eli sijoittuminen häämötti. Meidät osoitettiin neljänsiksi, jee! :) palkintokassissa oli ruusuke, näytepusseja nappuloista joista Siiri ei vaan valitettavasti voinut syödä juuri mitään, lelu jonka koira sai heti kehän jälkeen riepoteltavaksi ja nameja, jotka onneksi olivat Siirille sopivia.
Mulla oli vielä nakinpalasia taskussa, joten kotimatkalla otettiin pienet häiriötokot. Ja voi vitsi kun Siiri teki taas nättiä seuraamista. Pari ohikulkijaa jäi katselemaan ja mikäs noin hienoa koiraa katsellessa, olin taas niin ylpeä! Otettiin muutama luoksetulo, ja en tiedä mitä tapahtui, mutta Siiri lähti tosi hienosti, pysähtyi 1,5m ennen mua ja meni maahan?! Ja siis ei olla ikinä edes yritetty ottaa stoppeja luoksetulossa, mikälie ajatus pienen koiran päähän tullut. Ei sillä, ei mua harmita tokon parissa enää mikään muu kuin se että en saa sitä samaa tekemistä kokeisiin, tai toisin sanoen ilman näkyvää palkkaa. Loppupalkka oli se sama palkinnoksi mätsäristä saatu lelu ja sitä heittelin koiralle. Se pysyy nykyään niin kivasti treenatessa vapaana, vaikka takaraivossa on aina ajatus että ole tarkkana ympäristön suhteen, koska en edelleenkään luota koiran vapaana pysymiseen 100%.
Hieno koira ja kiva päivä oli! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti