perjantai 12. toukokuuta 2017

Aina jaksaa aksaa!

Me aloitettiin taas aksaaminen kun seuran kesäryhmät starttasivat tämän viikon maanantaina, ja vitsi miten siistiä taas!

Olen ollut koko kevään ihan täpinöissäni kun sain tiedon, että meille on kesän ryhmässä paikka, innostuksissani ostin vapaatreenioikeuden kentälle ja ilmottauduin elokuun valmennukseen, sitä se hulluus teettää :D

Mutta palataan maanantaihin, ensin pieni selonteko siitä, mikä on meidän aksahistoria. Kerroin että olemme viime kesänä käyneet alkeiskurssin, josta juoksujen takia jäi muutama kerta väliin, eli olemme oikeasti ihan aloittelijoita.

Ensin tehtiin vähän rengasta ja Vilka jatkoi siitä mihin viime kesän kurssilla jäi, tuli läpi kaikkialta muualta paitsi ei itse renkaasta. 
Harjotusta helpotettuani, tajusi Vilkakin idean, eli nopein tie toiselle puolelle ollut se vaihtoehto :D

Sitten muistuteltiin putkea kun menin sanomaan että ensimmäisten kertojen jälkeen putkihullu koirani rupesi hieman epäröimään, joten en ollut varma siitä, meneekö se putkeen. No mitä vielä, sinnehän se sujahti ilman käskyjäkin, ihanaa omistaa utelias koira kun se oli putken suulla heti kun pääsi käskyn alta.

Yhdisteltiin pari hyppyä ja mutkaputki, muuten meni hyvin mutta alkuun ohjaaja oli auttamatta myöhässä putkeen lähetyksen kanssa. Ohjaaja tsemppasi ja saatiin hienoja suorituksia, nopea pitää olla ja kokoajan koiraa ainakin henkisesti edellä, huhhuh.

Käveltiin kotiin ja samalla tuli hoidettua jäähkälenkki, hyvät puolet tässäkin ettei ole autoa, 45min kävelyä per suunta, joten lämppälenkkikin tulee hoidettua siinä samalla.
Pelkästään sen mielettömän fiiliksen avulla huomaamatta oltiinkin jo kotona, oli vaan niin sairaaan siistiä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti