Kaksi tallikoiraa

Maanantaina kaverini soitti ja kysyi haluaisinko koirineni lähteä seuraksi tallille. Asiasta oli puhuttu aiemminkin, mutta nyt sitten toteutettiin. Kaverini on niitä harvoja (koirattomia) ihmisiä, jotka suostuvat ottamaan koirat autoon takapenkille ja vielä ehdottaa että viedään ne uimaan, ihana! 

Tällainen oli koirien fiilis kun pääsi autosta vapauteen!

Koirat olivat onnesta sekaisin kun pääsivät vapaaksi. Omistajalla nousi stressikierrokset hieman kun piti pitää huoli, että koirat käyttäytyvät, eivät ole jaloissa kun tallilla tehdään hommia ja siirrellään hevosia yms. Ja Siirille hevosmäärä oli liikaa, se kun rupesi louskuttamaan ja ai että mä vihaan kun se louskuttaa tyhjää. Se on normaalisti niin hiljainen koira ja mä en vaan jaksa kuunnella kun se rupee komentamaan haukkumalla. Piti sitten ottaa panta sille ja käskyn alle vierelle. 

Hehe, tää kuikelo pitäisi viedä alle 3kk päästä erkkariin kehään..

Katsoin sivusta kun kaveri touhusi hepan kanssa ja ratsasti kentällä. Itsehän en siis hevosista juuri mitään ymmärrä, hienoja eläimiä ja niitä on kiva käydä silittelemässä, mutta siinä se, mitä niiden päälle tajuan :-) Mutta ai että, siellä oli ihania varsoja ja en tiedä, musta ne menee samalle viivalle koiranpennun söpöyden kanssa, niine pitkine koipineen ja pumpulihäntineen ne olivat ehkä jotain maailman söpöintä!

Tallikoira

Lopuksi käveltiin vielä pieni pätkä hiekkatietä, mieli lepäsi niissä maisemissa. Hassua kun oltiin kuitenkin lähempänä Helsinkiä kun mitä Hyvinkää on, mutta silti maisemat olivat niin maalaiset kun olla ja voi. Koirat tosiaan pääsi uimaan, Vilka on ihan uskomaton haistaessaan veden, ei tarvitse lenkillä olla isokaan oja ja sen ei tarvitse näkyä kun neidin nenä kertoo, että tuolla on vettä ja mulla on oikeasti piteleminen siinä sen jälkeen. Nytkin se juoksenteli tiellä ja kaverin kanssa molemmat nähtiin kun neiti haistoi että lampi on lähellä ja sen jälkeen kuului molskispolskis :D

Vilka on myös ihan uskomaton uimari, jokainen, joka on nähnyt millä vauhdilla se lähtee noutoon niin on sanonut että se menee ihan mieletöntä vauhtia. Nykyään ui jo tosi pitkälle, kun juhannuksen aikaan arasteli lähteä pitkiin noutoihin. Ainoastaan jos se ei rannalta näe noudettavaa asiaa niin se arastelee, eli pitää vaan saada se uskomaan, että mene vaan, siellä se on.

Koirat pääsivät vielä juoksemaan pellolle ja itse onnellisena katoin kun Siirikin innostui juoksemaan. Se kuulostaa hölmöltä, Siirihän on kuitenkin vasta 8-vuotias, mutta valitettavasti kaikki ongelmat selän kanssa vanhentavat sitä ja alkuvuoden tapaturman vuoksi se arastelee Vilkaa joissain tilanteissa. Mutta nyt se leikki nuoruuden innolla Vilkan kanssa ja sekös omistajan mieltä lämmitti.

Mulla oli väsyneitä koiria sen 2,5h jälkeen, Vilka nukahti autoon melkein istualteen, se kertoo jotain.. ;-)