Kohdetyöskentelyä

Sanna järjesti eilen sunnuntaina kurssilaisilleen ilmaisen naksutin ja kohdetyöskentely-koulutuksen. Me toki ilmottauduttiin mukaan ja lähdettiin agilityn SM-kisojen livestreamin ääreltä kohti Jokelaa.

Aloitettiin ihan perusteista, pieni osuus teoriaa, joka oli aikalailla tuttua juttua.
Sanna näytti oman koiransa kanssa, mitä kohdetyöskentely ja naksuttimen käyttö käytännössä tarkoittaa. Toki tässä työtä tehtiin koiran kanssa, jolle naksutin ja tarjoaminen olivat tuttuja ennestään. Aluksi aloitettiin sillä että esillä oli namikippo ja Sanna kertoi koiralleen sanomalla vaan että "mun", että kipossa olevat nakit olivat Sannan, ei koiran. Sitten Sanna naksutteli vaan siitä että koira otti kontaktia ja aina heitti maata pitkin namin, poispäin itsestään. Tämäkin motivoi varsinkin saalisviettistä koiraa, kun palkka ei lennä tai tule suoraan suuhun.

Sitten otettiin targetti, se oli ennestään vieras koiralle ja alkutilanne siis on se että naksautetaan kun koira vain katsoo targettia. Siitä edetään sitten mihin nyt on tarkoitus edetä, jos tassulla koskettaminen, niin aluksi pienistä hipaisuistakin, vaikka ne tapahtuisi vahingossa.

Sitten harjoitus ilman koiria, Sannalla oli kädessään pallo ja meillä ohjaajilla naksuttimet. Piti arvioida, milloin pallo osuu maahan ja naksauttaa juuri sillä hetkellä kun pallo koskettaa maata. Ennakointi oli siis se the juttu.
Seuraavassa harjoituksessa vähän vaikeutettiin, Sanna heittikin pallon ylöspäin ja piti arvioida, koska pallo oli korkeimmillaan. Haastavaa! Piti seurata Sannan kättä, että aikooko heittää korkealle vai tekeekö vaan ihan matalan heiton.

Mutta summasummarum. Koiraa pitää osata lukea, jotta naksutinkoulutuksella saadaan toivottuja tuloksia, pitää oppia ennakoimaan ja niinkuin tarkkailtiin pallotehtävässä Sannan kättä niin yhtälailla sitä koiraa pitää tarkkailla.

Sitten omien koirien kanssa hommiin.

Vilkan kanssa naksutinta ollaan käytetty, joten sitä ei tarvinut erikseen siihen ehdollistaa enää. Aloitettiin kuitenkin mekin ihan siitä, että naksutin kontaktista. Siitä siirryttiin sitten oman targetin käyttämiseen, aika hyvin Vilka jo tarjoaa targetille menoa, vaikka ihan kovin montaa kertaa ei nyt olla sitä vielä otettu, aika uusi juttu meillä siis. Tai ollaanhan me sitä tehty, mutta nyt aloitettu ihan tosissaan targetin opettelu. 

Sitten vaihdettiin tasapainotyynyyn, kun sellainen oli kerrankin saatavilla. Aika hyvin Vilka tarjosi sillekkin, melkein heti löysi etutassunsa sinne. Takatassujen kanssa oli sitten vaikeampaa, ei meinannut millään ymmärtää, muutaman kerran hipaisi vahingossa ja vaikka niistä naksuttelin niin ei ruvennut vielä tarjoamaan varsinaisesti takatassujaan sinne.

Huomasi kyllä, että ei kauaa tarvitse koiran kanssa tehdä tällaista, missä se joutuu todella ajattelemaan kun se jo väsähtää. Täytyisi vaan vieläkin enemmän tehdä tällaista.

Sanna näytti myös kun on opettanut molemmille koirilleen nenäkosketuksen käteen ja sanoi, että se voisi  olla hyödyllinen meille. Me ruvettiin sitä opettelemaan ja aika pian Vilka rupesi tarjoamaan nenäkosketusta mun käteen, uskomatonta. Lähdettiin siis ihan siitä, että Vilka oli vähän matkan päässä ja vain katsoi mun kättä, naksuttelin siitä. Siitä se tuli lähemmäs ja hetken päästä koitti koskettaa kättä nenällä. Huipputyyppi!

* Koiraa ei kielletä naksutinkoulutuksessa, jos koira tekee jotain mitä siltä ei toivota, se jätetään huomiotta, koska koira on kuitenkin siinä ollut itse aktiivinen, eli se mitä siltä odotetaankin.

* Namit näkyville, ei piiloon taskuun. Opetetaan koiraa jättämään namit kertomalla että ne on ohjaajan.

*Palkka poispäin koirasta.