Missä mennään tokon osalta?

Nyt on tokon osalta blogin päivittäminen jäänyt niin pahasti jälkeen, että on mahdoton ruveta kirjoittamaan kevään ja kesän jokaisesta treenisessiosta erikseen. Me ollaan nimittäin treenattu nyt aika paljon, meillä on Sannan kursseista nyt menossa jo kolmas kolmen kuukauden sisään, siihen päälle sitten omatoimitreenit ja Jokelan omatoimiporukan treenit. Mutta jotta blogi ei aivan kuolisi pystyyn niin lienee korkea aika päivittää edes jotain siitä, mitä ollaan tehty tämän vuoden päätavoitteen (tokon osalta) eteen!

Koitan käydä liike liikkeeltä läpi, että missä mennään ja mitkä on ongelmat.

Seuraaminen: 
Aika hyvällä mallilla ainakin omasta mielestä. Toissaviikolla Sanna kysyi meidän ongelmat seuruussa ja keksin ainoastaan sen, että käännöksissä Vilka joskus istahtaa. Siihen saatiin neuvoksi tehdä ns. silmukoita molempiin suuntiin:

Lähtöpaikka siis violetti pallo, seuruutetaan silmukan läpi ja heti silmukasta ulostullessa (punainen rasti) palkkaus. Meille, kun ongelma on käännöksissä istuminen, palkka lennosta, eli ei koiraa perusasentoon.

Seuraamisessa ollaan tehty jo paljon alokasluokan kaavioita vaikeampia juttuja. Käännökset onnistuu sekä juoksussa, että hitaassa käynnissä, sekä sivuttaisaskeleita ollaan välillä treenailtu. Ne ovat vielä hakusessa, mutta näillä lähinnä haen vaihtelevuutta kaavioihin, jotta en tylsistytä koiraani ihan tyystin.

Liikkeestä maahanmeno:
Tämäkin liike suhteellisen hyvällä mallilla, ainoa ongelma, joka paljastui liikkuroinnissa, oli Vilkan ennakointi. Ensinnäkin reagoi jo liikkurin sanoihin liikkeen alussa "Liikkeestä maahanmeno, liike alkaa". Pyysinkin sitten painottamaan tota MAAHANmeno sanaa, ja parilla kerralla Vilka meni jo siinä kohtaa maihin. Tähän täytyy saada vielä toistoja ja varmuutta. Liikkeelle lähtiessä, se ennakoi jo tötterön kohdalla maahanmenon.
Muuten liike siis on hyvällä mallilla, Vilka kestää sen, että menen sen taakse ja nyt olen pari kertaa spurtannut sieltä juoksuun Vilkan ohi. Jokusen kerran lähti, mutta aika hyvin (Vilkaksi) kestää nykyään myös mun spurttailut :D 
Huomio itselle, Vilka kun tekee etujalkatekniikalla noi istumiset, maahanmenot niin mun täytyy koiran viereen palatessa mennä niin, että mun varpaat ja koiran varpaat ovat tasassa, koska muuten Vilka nousee liian eteen perusasentoon. 

Luoksetulo:
Pitkään aikaan ei olla kunnolla treenattu, mutta tämä aika varma. Kunhan vaan pysyy, eikä varasta ennen käskyä. Olen nyt jopa tehnyt pari haarahyppyä ennen tule- käskyä ja Vilka sen kestää, eikä lähde, joten aika luottavaisin mielin tämän suhteen. 
Tehtiin Sannan yhdellä kurssikerralla kunnon häiriöluoksetulot kun koiran matkan varrelle aseteltiin noutokapulaa, lelua yms. Mulla oli aika vahva luotto siihen, että Vilka sieltä tulee läpi, välittämättä häiriöistä, mutta siinä kohtaa kun pari edellistä koiraa haksahti niin pieni epävarmuus iski. Luotto koiraan kuitenkin kannatti, koska Vilka vilkaisi yhtä lelua, mutta tuli kyllä niin täysiä suoraan mun luokse kun ikinä tassuistaan pääsi :)

Kapulan pito:
Tähän tehotreeni auttoi ja meillä pidellään ohjatun noudon sekä metallikapulaa nyt aika kauniisti. Mä olen tullut siihen tulokseen, että en nyt sorvatulla kapulalla juuri treenaa, koska alokasluokassa ja käsittääkseni avoimessakin saa käyttää omaa ohjatun noudon kapulaa niin me mennään sillä. Varmuutta vielä siihen pitoon niin siirrytään sitten sorvattuun.
Vilka on nimittäin aika herkkis tässä, pienikin huomautus pureskelusta saa neidin sylkemään koko kapulan suustaan ja sen jälkeen siihen ei enää kosketa. Hirveä työ tehtiin ensin metallikapulalla, niin, että liikuttiin ja annoin kapulan koiralle, eikä se juuri koskaan silloin pureskellut. Sitten päästiin siihen vaiheeseen, että Vilka seisoi ja piti kapulaa, koska sen mielestä ei voinut istua kapula suussa. Ensin hakkasin päätäni seinään kun koitin saada sen istumaan kapula suussaan, mutta tarpeeksi kun hakkaa päätä seinään niin tulee se ihan sama-fiilis, niin tässäkin. Ajattelin, että asennosta viis, kunhan kapula pysyy suussa! Siitä sitten siirryin siihen, että koira seisoi, kapula suuhun ja siitä käsky istumaan, ja jossain vaiheessa palikat loksahteli paikoilleen ja koira rupesi itse tarjoamaan perusasentoa kapula suussa. Nyt onnistuu jo kapulan anto koiran ollessa valmiiksi perusasennossa, ainoa, että kestoa pitäisi tähän saada. Vilka rupeaa aika pian tuijottelemaan ympärilleen tyypilliseen tapaansa, kapula pysyy kyllä suussa, eikä sitä pahemmin pureskella. 

Hyppy:
Aika hyvällä mallilla tämäkin, mitä nyt aksan tullessa kuvioihin, rupesi koira tarjoamaan takaakiertoja tässäkin :D Tähän tarvitaan oikeastaan vain malttia ja sitä että kuuntelee mua eikä liikkuria. 

Kaukot:
Voi kaukot. Meillä nyt tässä treenin alla on etujalkatargetin opettaminen. Vilka periaattessa pystyy tekemään istu-maahan vaihdon liikuttamatta etutassujaan, mutta tarvitsee vielä selkeän ohjauksen kädellä ja sen ohjauksen pitää olla juuri oikeanlainen, pienikin liike väärään suuntaan saa koiran siirtämään toista etutassuaan. Myös m-i vaihdossa tulee pientä liikettä etutassuissa.

Paikkamakuu:
Vilka pysyy tosi kivasti treeneissä paikallaan, mutta valahtaa nyt turhan usein varsinkin häiriötreeneissä lonkalle ja mä en sitä haluaisi siltä hyväksyä, vaikka se yhden kerran asennonvaihdos on periaatteessa sallittu. Mutta kun se koira ei osaa laskea, niin kohtahan sille sitten on epäselvää että montako kertaa siellä saa sitä asentoa muuttaa. Haluan olla tässä(kin) mustavalkoinen koiralle ja olla hyväksymättä mitään liikehdintää. Tähän ei ole mitään taikakeinoa vielä löytynyt, jatkamme työstämistä siis.

Meillä alkaa siis liikkeet kaukoja lukuunottamatta olla aikalailla kisavalmiit. Meillä vaan on suuri ongelma kokonaisuuksien kanssa, edellisessä harkkakokeessa se karkasi kaksi kertaa kehästä liikkeiden välissä. Tämä on siis nyt se suurin syy, miksi me ei olla vielä kisattu. Syyskuuhun asti armonaikaa periaatteessa, koska silloin on rotumestaruustoko ja sinnehän me olemme menossa. Ennen sitä on kyllä jo katottu pari koetta, eli nyt ahkeraa treeniä vaan ja varmuutta ohjaajalle.