Kirjoitan nyt ihan oman postauksen tästä mun yleisestä hölinästä, eilisestä pentukurssikerrasta tulee sitten ihan oma postaus, etten sekoita kaikkea yhteen.
Vähän yhteenvetoa siitä mitä ollaan tehty, nähty ja koettu yhdessä ja ehkä vähän siitä, mitä pitäisi vielä tehdä (okei, aika paljon, mutta isoimmat akuuteimmat asiat).
Vilkan kanssa on yhteiseloa takana nyt tasan 5 viikkoa. Ollaan opeteltu paljon yhdessä elämisestä ja koitettu tehdä kaikkea mitä vaan mieleen on tullut. Jos ihan perusasioista aloitetaan niin sisäsiisteyttä opetellaan yhä, mulla taktiikkana on että sisällä ei ole mitään sallittua paikkaa tehdä tarpeitaan, vaan ainoa paikka on ulos. Vahinkoja sattuu, mutta pientä pidätyskykyä löytyy (ei esim. herättyään lorota ihan suoriltaan vaan pystyy pidättämään sen aikaa että ehditään ulos, olettaen siis että heti reagoin ja rupean kiskomaan kenkiä jalkaan jne.) ja isommat hädät tajuaa selvästi tehdä ulos, mutta pidätyskyky on siis tietty edelleen rajallinen.
Hihnakävely sujuu noin pieneksi jo aika hyvin, toki hihnan pureskelua esiintyy silloin tällöin ja kiskoakin osataan.. Mutta kun tossa yksi päivä kokeilin niin, että pysähdyin joka kerta kun hihna kiristyi ja odotin, että se taas löystyy niin kyllä Vilka huomasi, että mitä pitää tehdä, että matka jatkuu. Ja vähäistä sen vetäminen oikeasti on yksin lenkeillä, Siirin kanssa ollessa innostuu ottamaan Siirin hihnasta kiinni.
Istuminen sujuu jo hienosti pelkällä käskyllä. Maahanmenoon tarvitsee käsiavun, mutta se sujuu sekä paikaltaan että liikkeestä. Perusasentoa ollaan jo tehty ja siihen tarvitaan apua paljon, mutta jos me jossain vaiheessa joudutaan kuitenkin aloittamaan ihan alusta niin plussaa jos onnistuu nyt edes jotenkin :D
Pentukurssin innoittamana ruvettiin opettelemaan vatitemppua, eli etutassut vadilla/jakkaralla ja takatassuilla liikkuu vatia ympäri. Kävin lastentarvikeliikkeestä ostamassa lastenjakkaran ja ajattelin ensimmäisenä että miten houkuttelen pennun laittamaan ylipäätään tassunsa jakkaralle. Nostettuani jakkaran lattialle ehti Vilka nostaa siihen etutassunsa, sen jälkeen pelkät takatassut ja lopulta istumaan jakkaralle etutassut maassa, ennen kun mä ehdin tehdä mitään.. Eli juu, ei ongelmaa laittaa niitä etutassujaan siihen. Pyöriminen aloitettiin (väärään suuntaan perusasentoharjoituksia ajatellen, mutta kuitenkin..) ihan niin, että pienestä tassun liikautuksesta sanalliset kehut, jonka jälkeen heti namipalkka. Tällä menetelmällä sain pennun ihan oikeasti oppimaan asian, vaikka itsekin aluksi vähän epäilin, että riittääkö sanallinen kehu merkkaamaan oikean tekemisen, kun naksuun en ole ehdollistanut Vilkaa vielä. Näköjään se riitti. Me mitään naksua tarvita ;)
Pentukurssilla opeteltiin toiseen suuntaan ja siitä enemmän pentukurssikerran omassa postauksessa.
Hyvin tomera, energinen ja aika oma-aloitteinen neiti, kaikki ihan toivottuja piirteitä, vaikkakin välillä vähän liian tomera ja päällepäsmäri.. Ei tosiaan ole mikään arkajalka, reipas kun mikä! Ihan huippulapsi, vaikka välillä koettelee hermoja ihan kunnolla ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti