Haastava maahanmeno

Vielä eilen mun blogikirjoituksen aiheena oli maahanmenon opettamisen kamaluus. Muistan vielä tänä päivänäkin, kuinka vaikeaa Siirille oli aikanaan opettaa maahanmenoa ja nyt kuvittelin jonkun maahanmenokirouksen laskeneen mun ylle, kun yritin Vilkalle sitä sitkeästi opettaa, mutta pentu lähinnä katsoi hölmistyneenä mua. Ja ei, en ajattele, että 10 viikkoisen pennun pitäisi sujuvasti oppia jo vaikka ties mitä. 
Tähän mennessä satunnaiset maahanmenot ovat olleet tuuripeliä ja runsaista kehuista huolimatta jääneet yksittäisiksi onnistumisen hetkiksi. 

Istumista on nyt harjoiteltu paljon. Eilen kokeilin niin, että kun Vilka oli kauempana, käskin istumaan ja tosi täpäkästi se pieni peppu painui alas pienestä välimatkasta huolimatta. Istumista ja kontaktia käytiin eilen harjoittelemassa läheisellä hiekkakentällä. Häiriönä meillä oli isä ja poika, jotka olivat potkimassa palloa. Istuminen ja kontakti sujuivat vaikka pallo karkasi ja vieri meitä kohti. 

Harjoiteltiin myös vapaanapitoa, joka on itselle vähän mörkö. Siirin kanssa en ikinä saanut vapaanapitoa treenattua niin varmaksi, että uskaltaisin pitää sitä missään täällä kaupungissa vapaana. Mutta mulla kaikuu edelleen pentukurssin vetäjän Sannan sanat korvissa kun puhuttiin luoksetulosta ja vapaanapidosta ylipäätään, että hihnojen ja liinojen pitäminen perässä pitää harkita tarkkaan, napanuora on vaan katkaistava. Hihna siis irti ja pentu vapauteen. Mulla oli mukana tietysti paljon nameja ja vinkupatukka. Hienosti Vilka tuli kyllä luokse, ja sai palkaksi leikkiä ja pääsi uudestaan vapaaksi. Ainoastaan kerran se ei kuunnellut heti, jotain mielenkiintoista oli pusikossa ja yllättävänkin kauas lähti, lopulta sain houkuteltua pennun luokseni kun menin itse vähän lähemmäksi Vilkaa.

Sitten se maahanmeno. Ollaan nyt monena päivänä sitä harjoiteltu, koulutushetket ovat tietysti vielä hyvin lyhyitä, eli pieniä hetkiä kerrallaan. Tänään tapahtui joku käänne, kun sain pennun menemään maahan, josta sai tietysti isot kehut, siitä sitten tajusi mitä haen ja saatiin jo monta toistoa hienoja maahanmenoja! Lopetettiin tietysti onnistumiseen, joten katsotaan mitä tapahtuu kun pentu saa vähän työstää oppimaansa..

Ainiin ja tänään oli taas punnituspäivä, ikää tasan 10 viikkoa ja painoa tänään on 6,9kg, eli 1,5kg nousu edellisviikkoon, mutta edelleen hyvin sopusuhtainen pentu. Itseasiassa yhdessä vaiheessa musta näytti, että on hieman liian hoikka, mutta kun ei alkuun syönyt niin paljon kun olisi ehkä "pitänyt". Ehkä on ottanut nyt hieman kiinni ja nykyään ruokakin maistuu paremmin, aamu- ja iltaruokiin kun saa aina vähän maistiaisia Siirin ruuista. Vilka on jo päässyt maistamaan poron- ja naudanlihaa sekä kanan sydämiä ja broilerinsiipeä. Jossain vaiheessa on tarkoitus ainakin 50/50 ruokinnalle siirtyä, eli puolet nappulaa ja puolet raakaruokaa.