"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.."
Melkein viikko ollaan Vilkan kanssa tutustuttu toisiimme ja aikamoisen täpäkkä ja luonteikas tyttö sieltä söpön ulkokuoren alta on paljastunut. Olisin ehdottomasti jonkinlaisen pentuloman kannalla, sen verran väsyttävää on ollut yhdistää työt ja pennun kanssa eläminen. Tai no ei se ehkä muuten, mutta pentu on kahtena viime yönä herännyt keskellä yönä ja herättänyt myös mut. Eikä tietysti ole heti nukahtanut uudestaan vaan tehnyt kaikkea kiellettyä. Kahden aikaan yöllä, väsyneenä, tietoisena siitä että kolmen tunnin päästä on herätys ja siihen päälle pentu, joka puree kaikkea mitä ei saisi, kuulostaako houkuttelevalta? :D
Mutta on sitä vaan aika hauska seurailla, se on niin holtiton kun motoriikka ei ihan ole täydellistä vaan muksahdellaan kumoon tuon tuosta. Siirin kanssa on saatu aikaan jo ihan hyviä paineja, olen jo uskaltanut vähän enemmän niiden antaa leikkiä. Siiri leikkii nätisti ja Vilka ei kyllä yhtään anna periksi vaikka on edelleen niin paljon pienempi.
Maanantaina käytiin Hyvinkään keskustassa kirjastoaukiolla ihmettelemässä maailmanmenoa. Kaverini tuli katsomaan pentua ja leikitettiin sitä, Vilkalta löytyy kyllä taistelutahtoa ja kaikki vinkulelut on parhaita, olen tainnut saada vinkuaddiktikoiran! Aikansa leikittyään pentu malttoi ottaa pienet unet, vaikka ympärillä olikin hälinää (mm. lasten leikkipaikka vieressä ja muutenkin paljon trafiikkia joka suuntaan). Pidän ehdottoman hyvänä puolena sitä, että pentu osaa rauhoittua paikassa kuin paikassa, sen takia käydäänkin paljon väsyttämässä pentua näin, jotta se oppisi että voi nukkua/rauhoittua missä tahansa.
Toissapäivänä Vilka pääsi tutustumaan maaseudun rauhaan, pääsi vapaana juoksemaan ja voi sitä pienen riemua! Pieni vesipeto pääsi ensimmäistä kertaa myös uimaan ja hieman ensin vettä ihmeteltyään paineli määrätietoisesti lampeen niin pitkälle kunnes tassut eivät enää yltäneet pohjaan ja siitä lähti sujuvasti uimaan. Kävi myös perinteinen molskahdus kun laiturilta vähän turhan uskaliaasti yritti Siirin perään ja hulahtikin veteen ja sukelsi. Hieman oli kummissaan, mutta eipä se paljoa näyttänyt haittaavan, täytyy toivoa, ettei jää traumoja.
Eilen oli lepopäivä, tai paremminkin kotipäivä, ei käyty missään sen ihmeemmin.
Tänään käytiin aseman kautta pieni lenkki, juna-asema kun on tuossa muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Kovin lähelle saapuvia junia ei päästy, mutta kauempaa katsottiin niitä, Vilka tosin ei kiinnittänyt niihin mitään huomiota. Pentu oli vähän levoton, en tiedä oliko vaan väsynyt, mutta harjoiteltiin vähän istumista ja hienosti se kyllä sujuu jo. Asemalla on myös ritilärappuset, kannoin pennun rappuset, mutta välitasanteella laskin alas ja hetken outoa alustaa ihmeteltyään istui ja lopulta kävi makoilemaan. Pidemmälle ei lähdettykkään, vaikka alunperin oli tarkoitus käydä eläinkaupassa, Vilka jotenkin vastahakoisesti käveli niin nappasin pennun syliin ja käveltiin kotiin. Saatiin vielä vieraita iltasella ja annoin Vilkalle fasaanin siiven, pentu meni ihan sekaisin siivestä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti