Hiotaan liikkeitä 1

Aloitettiin eilen Hiotaan liikkeitä-kurssi, jota pitää meille Sanna Jääskeläinen, jonka pitämälle pentukurssille siis osallistuimme Vilkan ollessa 9-viikkoinen.

Alun perin oltiin varattu paikka ihan alkeistason kurssilta, mutta sen aloitusta sotkemaan tulivat juoksut, joten pääsimme onneksi paikkaamaan tähän ryhmään.

Vettä tuli taivaalta välillä ihan mukavasti ja tuuli oli aika mielenkiintoinen lisä, ihana Suomen kesä! Treenien edetessä tuli välillä sellainen olo, että huhheijjaa taas, mutta sitten kun viereiselle kentälle kokoontui ihmisiä kahvakuulailemaan siinä sateessa ja tuulessa, niin ei ollut enää niin tärähtänyt olo.. ;)

No mutta, itse treeneihin.

Aloitettiin ihan kertomalla, että mikä on kenenkin kisatavoite, vanhoilla säännöillä vielä vaiko sitten vasta uusilla. No, mulla on tavoitteena alun alkaenkin Vilkan kanssa ollut että kisaamaan vasta 1.8. jälkeen, en ole nähnyt mitään järkeä lähteä opettamaan sille liikkeitä nykyisessä muodossa, koska sääntömuutos tapahtuu aika nopeasti kuitenkin. Sitä paitsi ainakaan allekirjoittaneella ei ole mitään kiirettä kisoihin, päinvastoin..
Vaikkakaan perusasiat ei muutu mihinkään, niin kuin Sannakin sanoi.

Perusasiat, eli perusasento. Meillä hieman ongelmana mun käsiapu. Joka enää on hyvin hyvin pieni, verrattuna siihen että aikaisin keväällä se oli vielä iso käsiapu reilusti koiraa ohjaten. Mutta. Vilka ei ymmärtänytkään käskyä ilman merkkiä. Seisoin lumiukkona ja sanoin "sivu", niin ei tapahtunutkaan mitään. Tiedostan käsiavun kyllä, mutta välillä se tulee kyllä ihan automaattisesti. Eli huomio siihen.

Sitten ongelma numero kaksi. Vilka on kasvanut, se on kasvanut niin isoksi, että koiran ollessa perusasennossa ja seuraamispaikassa, mun käsi on aika kriittisessä kohdassa, osuu siis koiraan. Mietittävä tähän, että miten saada käsi niin, että se ei osu koiraan, mutta pystyy kuitenkin heilumaan liikkeessä luonnollisesti. Korkkareilla kokeisiin? :D Sannan neuvo tähän oli, että koittaa nostaa käsiä hieman kyynärnivelen kohdalta, harkintaan.
Ihanaa päästä tekemään taas toisen silmien alle, kun itse näitä ei ainakaan ilman peiliä tai videointia pysty millään huomaamaan!

Tehtiin lyhyttä seuraamista, paino sanalla lyhyttä. Eli pieniä pätkiä, johon sisällytettiin käännöksiä, hidasta käyntiä yms yms. Nimenomaan ei haluttu nähdäkkään mitään 30 askeleen suoraa, koska jokaisen koira osaa kävellä.
Sanna teki meistä saman huomion, jonka jo itsekkin tuossa pentukurssin vikoilla kerroilla tein, eli Vilka poikittaa. Tähän saatiin hyvä palkkausvinkki, kun se käsi liikkuu myös poikittaissuunnassa, ei vaan ylös ja alas. Kokeiluun se. Oikealle käännöksessä Vii tulee kuulemma hyvin mukana, vasemmalle oli jotain häikkää, kun vielä muistaisi mitä (eläköön hyvä muistini!).

Perusasentoa häirittynä. Totuushan on, että Vilkaa kiinnostaa ympäröivä maailma liikaa, sen nimesin meille ongelmaksi kurssin alussa. Sekä myös se, että Vilka ei taida ihan ymmärtää vielä sitä, että se kontakti olisi hyvä pitää pa:ssa. En siis vaatinut sitä tai vaadi sitä koiralta vielä, vaan siihen kiinnitetään huomiota ja se on opettelulistalla.

Alokasluokan luoksetulot. Mä sanoin että meillä ollaan otettu vasta hyvin pienillä matkoilla, että en todella yhtään tiedä, jääkö odottamaan. Yllätys oli iloinen, kun Vilka malttoi kuin malttoikin odottaa ja tuli lyhyeltä matkalta hienosti luokse. Nyt tehtiin niin, että heti kun koira lähti, rupesin itse liikkumaan ja otin lelun ja koira kun tuli luo, palkkasin lelulla. Sanna ohjeisti vaikeuttamaan pikkuhiljaa, odottamaan pidemmän aikaa ja lelun ottamista vasta siinä vaiheessa kun koira on esim. puolessavälissä jne.

Muiden tehdessä luoksetuloja, sai itsenäisesti käydä kokeilemassa merkin kiertoa. Käsiavuin sain Vilkan kiertämään ihan kivasti.

Loppuun vielä paikallamakuut seuraavan ryhmän kanssa. Kehääntulotarkastuksen jälkeen riviin, Vilka oli rivissä toiseksi reunimmainen, eli molemmilla puolilla oli koirat. Oman tason mukaan mentiin, ja sanoin jo heti, että tämä on meille eka kerta rivissä ikinä. Osa meni piiloon, eli hyvin eri tasoisia koirakoita tässä. Mä jäin ihan parin askeleen päähän ja välipalkkasin. Annoin tässä vaiheessa aina uuden odota-käskyn, koska varsinaista paikallaolo-käskyä ei olla vielä treenattu. Mutta mikä hienointa kaikessa, Vilka ei noussut kertaakaan, ainoastaan valahti lonkalle, jonka korjasin yhdellä palkkauskerralla, ja se makoili tosi rauhallisen oloisena, vaikka molemmilla puolilla makasi koirat, joita myös käytiin välipalkkaamassa. Wau! Liike tehtiin Sannan liikkuroimana yksitellen maahan - yksitellen ylös tyyliin, mä en nostanut lopussa Vilkaa vaan palkkasin maahan ja vapautin siitä. Taitotyttö!

Vilka ei ollut ihan terävimmillään, jotenkin kovin poissaoleva välillä. En tiedä oliko syy sateen, koska ei paljon olla treenailtu sateessa (note to self) vai minkä, mutta ei ollut se tuttu työnarkomaani nyt mukana.